Puheenvuoro

Viisaasti valjastettu data tukee muutosta

Olet täällä: Etusivu / Blogi / Henkilöstöhallinto / Viisaasti valjastettu data tukee muutosta

[Julkaistu alunperin Tulevaisuus 12/2020 liitteessä. Teksti: Liisa Joensuu, Kuva: Joona Raevuori]

Työn tekemisen mallit ovat muuttuneet pysyvästi. Etätyön kasvun myötä yritykset kaipaavat uusia välineitä, joilla edistää organisaation toimintaa, dokumentoida tietoa ja tukea johtamista.

Kuluneen vuoden aikana yhä useammassa yrityksessä herättiin huomaamaan, etteivät vanhat järjestelmät enää tukeneet toimintaa tilanteessa, jossa organisaatio oli hajautunut. Hybridityö eli etätyön ja yrityksen toimitiloissa tehtävän työn yhdistelmä on tulevaisuudessa entistä luonnollisempi tapa toimia. Se edellyttää ketteriä välineitä niin henkilöstön, esimiesten kuin henkilöstöhallinnon käyttöön.

Attidon ratkaisuarkkitehti Katri Henriksson

– Mitä vähemmän esimies tapaa alaisiaan kasvokkain ja mitä vähemmän henkilöstöllä on kohtaamisia konttorilla, sitä tärkeämpää on pitää yhteyttä sovellusten avulla ja luoda sisäisiä verkostoja. Kanssakäymistä on hyvä dokumentoida, jotta tieto kulkee ja toiminta säilyy johdonmukaisena. Tiedon tulee olla myös helposti löydettävissä ja valjastettavissa dataksi. Älykkäät järjestelmät voivat jalostaa dataa, analysoida sitä ja tehdä yhteenvetoja organisaation parhaaksi, kiteyttää IT asiantuntijatalo Attidon ratkaisuarkkitehti Katri Henriksson. Hänen erikoisalaansa ovat HR-ratkaisut.

Monessa yrityksessä on päivitetty kanssakäymisen välineitä, mutta tiedon tallentaminen ja analysointi ovat jääneet vähemmälle. Henrikssonin mukaan dataa pitäisi kerätä paljon nykyistä enemmän ja antaa algoritmien käsitellä sitä automaattisesti. Analysoitu data toimii tulevaisuuden suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Se auttaa esimiestä olemaan paremmin selvillä henkilöstön osaamisesta ja johtamaan tietoperusteisesti.

Työntekijät itsenäistyvät

Kasvava suuntaus on työntekijöiden entistä suurempi itsenäisyys ja itseohjautuvuus. Tulevaisuudessa hierarkiat madaltuvat entisestään. Työntekijät verkostoituvat keskenään ja johtavat itse itseään. He voivat muodostaa tiimejä, joissa he luovat uutta, innostavat toisiaan ja antavat vertaisarvioita. Tähän kaikkeen IT-järjestelmien ja esimiesten on annettava mahdollisuus.

– On tärkeää, että työntekijöillä on välineet johtaa itseään. Alaisten tulee voida perustaa helposti vaikkapa talon sisäisiä osaamisverkostoja teknologiaa hyödyntämällä. Yksi tapa varmistaa osaamisen siirtyminen yrityksessä on se, että henkilöstö tekee omia opetusvideoitaan talon järjestelmiin.

Verkostot eivät uhkaa johtajuutta vaan tukevat sitä

Henrikssonin mukaan teknologia demokratisoi johtamista. Uudet järjestelmät antavat työkaluja työntekijöille itselleen ja mahdollistavat heille itsensä johtamisen ja omien kehityspolkujensa luomisen. Esimiesten kannattaa nähdä muutos myönteisenä ja antaa alaisille vastuuta ja valtaa.

– Tässä ajassa osaamisen johtamisen työkalut kuuluvat kaikille, eivät vain esimiehille. Jos esimerkiksi työntekijä kaipaa koulutusta, hän voi helposti hankkia itselleen talosta mentorin sopimatta siitä erikseen esimiehen kanssa.

Nuori polvi ei tyydy

Mitä nuoremmasta työntekijästä on kyse, sitä tärkeämpää on, että yritys tarjoaa tehtäviin viimeisimmän teknologian mukaiset välineet, Henriksson muistuttaa. Jos sellaisia ei ole, houkutus siirtyä toisaalle on suuri.

– Diginatiiveiksi syntyneet ikäpolvet käyttävät IT-laitteita ja -sovelluksia täysin luontaisesti. He näkevät vanhempaa polvea selkeämmin myös sen, että rutiinitehtävät voidaan jättää automaation ja robotiikan hoidettaviksi. Työn on oltava ihmiselle mielekästä ja mielellään luovaa.

– Nuorilla on myös omanlaisensa käsitys työelämästä. He eivät ole tottuneet pitkiin työuriin vaan pätkätöihin ja arvostavat vapaa-aikaansa. He eivät ole yhtä työpaikkauskollisia kuin vanhemmat työntekijät. He näkevät työn pikemminkin vapaa-ajan mahdollistajana kuin itsetarkoituksena. Esimiehen on hyvä muistaa, etteivät nuoret alaiset enää vain tyydy siihen mitä annetaan.

Vaikka teknologia kehittää työelämää ja työskentelemme yhä enemmän virtuaalitiimeissä, Henriksson myöntää, ettei tekniikka korvaa aitoja kohtaamisia. Koneet ovat koneita. Niillä voi olla älyä, muttei tunneälyä. Ne eivät korvaa tapaamisia ja esimiestyötä. Vaikka algoritmin ennusteen mukaan työntekijällä olisi kaikki hyvin, todellisen tilanteen tulkitseminen vaatii kohtaamista, ilmeiden ja eleiden näkemistä ja vaikkapa vain rupattelua aiheesta mitä sinulle kuuluu. Meidän täytyy edelleen muistaa olla ihminen ihmiselle.

Mitä jos näkisit heti, että työntekijöilläsi on kaikki hyvin?

Lue lisää henkilöstöhallinnon ratkaisuista