Mitä kuntaraportointia koskevat uudet lakivaatimukset edellyttävät?
Suomen kuntien taloudenhoitoa ohjaava lainsäädäntö on kokenut merkittäviä uudistuksia. Uudet säädökset edellyttävät kunnilta entistä tarkempaa, yhdenmukaisempaa ja digitaalisesti toteutettavaa talousraportointia. Keskeisimpänä muutoksena on siirtyminen automaattiseen raportointiin AURA-järjestelmän kautta, mikä yhtenäistää tiedonkeruuta, parantaa tiedon laatua ja mahdollistaa ajantasaisemman seurannan. Nämä lakivaatimukset asettavat kunnille sekä teknisiä että toiminnallisia haasteita, mutta tarjoavat samalla mahdollisuuksia tehostaa taloushallintoa.
Mitä kuntaraportointia koskevat uudet lakivaatimukset edellyttävät?
Uudistunut lainsäädäntö asettaa kunnille aiempaa tiukemmat raamit taloustietojen raportoinnille. Keskeisimpiä muutoksia ovat tietojen toimittamisen automatisointi, yhdenmukaiset raportointimallit sekä aiempaa tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat raportointivelvoitteet.
Kuntalain muutokset velvoittavat kunnat toimittamaan taloustietonsa suoraan yhteiseen valtakunnalliseen tietovarantoon. Tämä sisältää niin talousarvio- ja tilinpäätöstiedot kuin osavuosikatsaukset määrämuotoisina ja koneluettavina raportteina. Automatisoidun talousraportoinnin tavoitteena on parantaa kuntatalouden tietojen vertailukelpoisuutta ja ajantasaisuutta.
Lakimuutokset edellyttävät myös taloushallinnon prosessien kehittämistä ja yhtenäistämistä. Kuntien tulee varmistaa, että niiden taloushallinnon järjestelmät tukevat uusia raportointivaatimuksia ja tuottavat tiedot oikeassa muodossa.
Milloin uudet kuntaraportoinnin lakivaatimukset astuvat voimaan?
Uudet raportointivelvoitteet otetaan käyttöön vaiheittain. Automatisoitu talousraportointi tuli pakolliseksi vuoden 2021 tiedoista alkaen. Tämä koski aluksi tilinpäätöstietoja, talousarviotietoja ja osavuosikatsauksia.
Käyttöönoton aikataulu on porrastettu, mikä antaa kunnille aikaa sopeutua muutoksiin. Täysi vaatimustenmukaisuus edellytetään kuitenkin kaikilta kunnilta viimeistään vuoden 2023 taloustiedoista raportoitaessa.
Siirtymäajat vaihtelevat raporttityypin mukaan. Kunnat ovat jo velvoitettuja toimittamaan talousarvio-, tilinpäätös- ja osavuositiedot sähköisessä muodossa Valtiokonttorille. Seuraavassa vaiheessa tarkennetaan palvelukohtaisia kustannustietoja ja toimintatilastoja koskevia raportointivaatimuksia.
Miten uudet vaatimukset muuttavat kuntien raportointikäytäntöjä?
Aikaisemmin kunnat raportoivat taloudelliset tietonsa useille eri viranomaistahoille ja eri formaateissa. Uudistuksen myötä siirrytään keskitettyyn ja standardoituun malliin, jossa raportointi tapahtuu yhdenmukaisessa rakenteessa XBRL-taksonomiaa hyödyntäen.
Raportoinnin tarkkuustaso lisääntyy merkittävästi. Aiemmin ylätason tietoina raportoidut talousluvut tulee nyt eritellä huomattavasti yksityiskohtaisemmin. Tämä koskee erityisesti palvelukohtaisia kustannustietoja, joita tarvitaan valtionosuuslaskennassa ja muussa päätöksenteossa.
Raportointitiheys on myös kasvanut. Neljännesvuosittaiset taloustiedot on raportoitava aiempaa nopeammalla aikataululla, mikä edellyttää kunnilta tehokkaampaa taloushallinnon prosessien organisointia ja automaation lisäämistä.
Mitä teknisiä muutoksia kunnat tarvitsevat täyttääkseen uudet vaatimukset?
Kuntien on varmistettava, että niiden taloushallinnon järjestelmät kykenevät tuottamaan vaaditut raportit oikeassa muodossa. Tämä edellyttää usein ohjelmistojen päivityksiä tai kokonaan uusien järjestelmien käyttöönottoa.
AURA-järjestelmä toimii keskeisenä raportoinnin työkaluna, ja kuntien tulee varmistaa järjestelmiensä yhteensopivuus sen kanssa. Tämä vaatii teknisiä integraatioita kuntien taloushallinnon järjestelmien ja valtakunnallisen raportointialustan välille.
Automaattisen talousraportoinnin käyttöönotto edellyttää myös tilikartan ja kirjausperusteiden yhtenäistämistä sekä sisäisen laskennan kehittämistä. Monissa kunnissa tämä tarkoittaa tietojärjestelmien ja kirjanpitokäytäntöjen merkittävää uudistamista.
Mitä kustannusvaikutuksia uusilla raportointivaatimuksilla on kunnille?
Uudet vaatimukset aiheuttavat kunnille alkuvaiheessa merkittäviä kustannuksia. Järjestelmäinvestoinnit, henkilöstön koulutus ja prosessien uudistaminen vaativat resursseja. Kertainvestoinnit kohdistuvat erityisesti tietojärjestelmien päivityksiin ja integraatioihin.
Henkilöstökulut voivat myös nousta siirtymävaiheessa, kun tarvitaan lisäresursseja ja asiantuntemusta uusien raportointikäytäntöjen käyttöönottoon. Monet kunnat tarvitsevat ulkopuolista konsultointia ja tukea muutoksen läpivientiin.
Pitkällä aikavälillä automatisoitu raportointi voi kuitenkin tuoda kustannussäästöjä. Manuaalisen työn väheneminen, tiedon laadun paraneminen ja päällekkäisten raportointiprosessien poistuminen tehostavat kuntien taloushallintoa ja vapauttavat resursseja muuhun käyttöön.
Miten kunnat voivat valmistautua uusiin raportointivaatimuksiin tehokkaasti?
Valmistautuminen uusiin vaatimuksiin kannattaa aloittaa nykytilan kartoituksella. On tärkeää tunnistaa, miten nykyiset järjestelmät ja prosessit vastaavat uusia vaatimuksia ja mitä muutoksia tarvitaan.
Kuntien kannattaa laatia selkeä vaiheistettu suunnitelma uudistuksen toteuttamiseksi. Tämä sisältää järjestelmämuutosten määrittelyn, henkilöstön koulutustarpeiden tunnistamisen sekä aikataulun ja resursoinnin suunnittelun.
Asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen on kriittistä. Taloushenkilöstö tarvitsee koulutusta uusista raportointivaatimuksista, raportointimalleista ja järjestelmien käytöstä. Kuntaorganisaatiossa on varmistettava, että kaikilla on yhteinen ymmärrys muutoksen tavoitteista ja toteutuksesta.
Kuntaraportoinnin tulevaisuuden näkymät ja toimintasuunnitelma
Kuntatalouden raportoinnin digitalisaatio ja automatisointi jatkuvat myös tulevaisuudessa. Kehitys kulkee kohti reaaliaikaisempaa raportointia ja tiedon hyödyntämistä. Automaattinen talousraportointi on askel kohti laajempaa julkishallinnon digitalisaatiota.
Tulevaisuudessa raportointidatan hyödyntäminen analytiikassa, ennustamisessa ja päätöksenteossa tulee korostumaan. Kuntien kannattaa nähdä lainsäädäntömuutokset mahdollisuutena kehittää omaa toimintaansa ja tiedolla johtamista.
Attido tukee kuntia tässä muutoksessa tarjoamalla asiantuntemusta järjestelmäintegraatioiden toteuttamiseen, raportointiprosessien automatisointiin ja datan hyödyntämiseen. Voimme auttaa kuntia vastaamaan lakivaatimuksiin sekä samalla kehittämään talouden ohjausta ja raportointia strategisena työkaluna.
Kuntien on hyvä tunnistaa, että kyseessä ei ole vain lakisääteinen velvoite vaan mahdollisuus tehostaa talouden seurantaa ja ohjausta digitalisaation avulla. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä kuntaorganisaation tiedolla johtamisen kehittämisestä.
Tuotamme hyötyä asiakkaillemme
Two-Tier ERP- strategia auttaa Fortumia tarttumaan ketterästi uusiin mahdollisuuksiin
- ERP
- NetSuite
R-kioski: Parempi ymmärrys liiketoiminnan luvuista tukee menestystä
- Jatkuvat palvelut
- Tiedolla johtaminen (BI)
VTT: Jatkuvaa sovellustenhallintaa tiiviillä kumppanimallilla vuodesta 2011
- ERP
- Jatkuvat palvelut
