Millaisia muutoksia konserniraportointiin tuo CSRD?
Euroopan unionin uusi CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo merkittäviä uudistuksia yritysten vastuullisuusraportointiin. Tämä säädös laajentaa kestävyysraportoinnin vaatimuksia sekä raportointivelvollisten yritysten määrää. Konserniyhtiöille direktiivi tarkoittaa perusteellisia muutoksia tiedonkeruun prosesseihin, raportointikäytäntöihin ja tietojärjestelmiin. Valmistautuminen uusiin vaatimuksiin kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta siirtymä sujuu mahdollisimman tehokkaasti.
Mitä CSRD tarkoittaa ja miksi se on tärkeä konserniraportoinnissa?
CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive on EU:n uusi direktiivi, joka laajentaa merkittävästi yritysten vastuullisuusraportointia. Kyseessä on kattava sääntelyuudistus, joka korvaa aiemman ei-taloudellisen tiedon raportointidirektiivin (NFRD) ja asettaa huomattavasti tiukemmat vaatimukset yritysten ESG-raportoinnille (Environmental, Social, Governance).
Konserniraportoinnin näkökulmasta CSRD on erityisen merkityksellinen, sillä se vaatii yrityksiä raportoimaan kestävyystietoja yhtenäisellä tavalla läpi koko konsernirakenteen. Tämä tarkoittaa, että emoyhtiöiden on kerättävä, analysoitava ja raportoitava kestävyyteen liittyviä tietoja kaikista tytäryhtiöistään ja toiminnoistaan. Yhtenäinen raportointi mahdollistaa yritysten vastuullisuuden läpinäkyvän seurannan ja vertailun.
Direktiivin taustalla on EU:n Green Deal -ohjelma ja tavoite tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Konsernien on tärkeää ymmärtää nämä vaatimukset, sillä ne vaikuttavat suoraan liiketoiminnan strategiaan, sijoittajasuhteisiin, rahoituksen saatavuuteen ja mainehallintaan.
Miten CSRD eroaa aiemmista raportointivaatimuksista?
CSRD-direktiivi eroaa merkittävästi edeltäjästään NFRD:stä (Non-Financial Reporting Directive) sekä laajuudeltaan että yksityiskohtaisuudeltaan. Aiempi sääntely koski vain suuria pörssiyhtiöitä, kun taas CSRD laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan huomattavasti suurempaa joukkoa yrityksiä, mukaan lukien keskisuuria ja listaamattomia yhtiöitä.
Keskeisimpänä erona on standardoitu raportointikehys, joka tulee CSRD:n myötä käyttöön. ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) määrittelevät tarkasti, mitä tietoja yritysten tulee raportoida ja missä muodossa. Aiemmin yrityksillä oli enemmän vapauksia valita raportointitapansa ja -sisältönsä.
Tietojen varmentaminen on myös merkittävä uudistus. CSRD edellyttää ulkopuolisen tahon tekemää varmennusta kestävyysraportoinnille, kun NFRD:n aikana tämä ei ollut pakollista. Lisäksi uusi direktiivi vaatii yrityksiltä kaksoisolennaisuusnäkökulman huomioimista: raportoinnissa tulee huomioida sekä kestävyysasioiden vaikutus yritykseen että yrityksen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Milloin CSRD-raportointi tulee pakolliseksi eri kokoisille yrityksille?
CSRD-direktiivin käyttöönotto tapahtuu vaiheittain, antaen erikokoisille yrityksille eri aikataulut valmistautumiseen. Ensimmäisinä raportointivelvollisuus koskee suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, jotka kuuluvat jo NFRD:n piiriin. Nämä yritykset aloittavat raportoinnin vuonna 2025 koskien tilikautta 2024.
Toisessa vaiheessa raportointivelvollisuus laajenee muihin suuriin yrityksiin (yli 250 työntekijää), jotka eivät aiemmin olleet NFRD:n piirissä. Näiden yritysten ensimmäinen raportointivelvoite koskee tilikautta 2025, ja raportit julkaistaan vuonna 2026.
Pienemmät ja keskisuuret pörssiyhtiöt saavat hieman enemmän aikaa sopeutua. Niiden raportointivelvollisuus alkaa tilikaudesta 2026, jolloin ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2027. On kuitenkin huomioitava, että näillekin yhtiöille on tarjolla kevennetty raportointikehys.
Kolmansien maiden yrityksillä, joilla on merkittävää toimintaa EU:n alueella, on myös raportointivelvollisuus, mutta näiden aikataulu on hieman myöhäisempi. Vaikka siirtymäajat vaihtelevat, kaikilla raportointivelvollisilla yrityksillä on syytä aloittaa valmistautuminen viipymättä, sillä tiedonkeruun ja raportointiprosessien kehittäminen vie aikaa.
Mitä uusia raportointivaatimuksia CSRD tuo konsernirakenteille?
CSRD-direktiivi tuo konserneille laajan joukon uusia raportointivaatimuksia, jotka kattavat ympäristö-, sosiaali- ja hallinnointiasiat (ESG) aiempaa kattavammin. Konsernien tulee raportoida kestävyystietoja koko arvoketjustaan, mikä tarkoittaa tietojen keräämistä kaikista tytäryhtiöistä sekä merkittävistä toimittajista ja alihankkijoista.
Uusien ESRS-standardien mukaan konsernien on raportoitava kaksoisolennaisuuden periaatteella. Tämä tarkoittaa, että on huomioitava sekä kestävyysasioiden vaikutus konsernin liiketoimintaan että konsernin toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tiedonkeruu muuttuu olennaisesti, sillä raportoitavien indikaattorien määrä kasvaa merkittävästi.
Konkreettisia uusia raportointivaatimuksia ovat muun muassa:
- Yksityiskohtaiset ympäristöindikaattorit, kuten kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, 2 ja 3), energiankäyttö, kiertotalous ja biodiversiteetti
- Sosiaaliset indikaattorit, kuten työntekijöiden oikeudet, monimuotoisuus, työturvallisuus ja ihmisoikeudet koko arvoketjussa
- Hallinnointia koskevat tiedot, mukaan lukien liiketoimintaetiikka, vastuullisuuden johtaminen ja verotuskäytännöt
- Vastuullisuusstrategia, tavoitteet ja niiden integroiminen liiketoimintastrategiaan
Tietojen yhtenäisyys konsernin sisällä nousee kriittiseksi tekijäksi, sillä raportointi tulee tehdä yhtenäisessä digitaalisessa muodossa, mikä mahdollistaa tietojen automaattisen käsittelyn ja vertailun.
Miten valmistautua CSRD-vaatimusten käyttöönottoon konsernissa?
Valmistautuminen CSRD-vaatimuksiin kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä muutokset ovat merkittäviä. Ensimmäinen askel on kattava nykytila-analyysi: mitä kestävyystietoja konsernissa jo kerätään ja mitä puuttuu? Tähän pohjautuen voidaan laatia tiekartta CSRD-vaatimusten täyttämiseksi.
Toimivan raportointiprosessin rakentaminen edellyttää järjestelmäinvestointeja. Vastuullisuustietojen keräämiseen, käsittelyyn ja raportointiin tarvitaan tehokkaita tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat luotettavan tiedonkulun konsernin eri osista. Tietojärjestelmien integrointi voi olla tarpeen, jotta vastuullisuustieto ja taloustieto saadaan yhdistettyä.
Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä. Henkilöstön kouluttaminen uusiin vaatimuksiin ja vastuullisuusmittareihin on tärkeää, ja monissa konserneissa tarvitaan myös uutta erikoisosaamista. Vastuullisuusraportoinnin koordinointi tulee osoittaa selkeästi tietylle taholle organisaatiossa.
Käytännön valmistautumisessa kannattaa edetä vaiheittain:
- Olennaisuusanalyysi: Mitkä kestävyysteemat ovat olennaisimpia konserniyhtiölle?
- Tiedonkeruuprosessien suunnittelu ja käyttöönotto
- Tietojärjestelmien päivitys tai hankinta
- Pilottiraportointi ja prosessien testaus
- Koulutus ja viestintä koko konsernissa
Millaisia haasteita yritykset kohtaavat CSRD-raportoinnissa?
CSRD-raportoinnin käyttöönotto tuo mukanaan monia haasteita konserneille. Yksi suurimmista on laadukkaan datan kerääminen kaikista konsernin osista ja koko arvoketjusta. Erityisesti Scope 3 -päästöjen (arvoketjun epäsuorat päästöt) mittaaminen on monille organisaatioille uutta ja vaativaa.
Tiedon yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus ovat toinen merkittävä haaste. Kun tietoa kerätään eri maissa toimivilta tytäryhtiöiltä, jotka käyttävät erilaisia järjestelmiä ja prosesseja, datan yhdenmukaistaminen vaatii merkittäviä ponnisteluja. Konsernin on varmistettava, että kaikki raportoivat yksiköt ymmärtävät indikaattorit samalla tavalla.
Järjestelmien yhteensopivuus on usein käytännön kompastuskivi. Vastuullisuustiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä, kuten tuotannonohjaus-, henkilöstöhallinto- ja hankintajärjestelmissä. Näiden tietojen kokoaminen yhteen vaatii usein järjestelmäintegraatioita tai kokonaan uusia raportointityökaluja.
Resurssien riittävyys on monelle yritykselle haaste, sillä CSRD-raportointi vaatii sekä asiantuntemusta että aikaa. Erityisesti organisaatioissa, joissa vastuullisuusraportointi on aiemmin ollut pienimuotoista, resurssitarve voi yllättää.
CSRD-raportoinnin hyödyt ja mahdollisuudet liiketoiminnalle
Vaikka CSRD tuo mukanaan uusia velvoitteita, se tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Yhtenäinen ja kattava vastuullisuusraportointi auttaa yritystä tunnistamaan kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia aiempaa paremmin, mikä tukee strategista päätöksentekoa.
Standardoitu raportointi parantaa vertailukelpoisuutta, mikä voi olla kilpailuetu vastuullisesti toimiville yrityksille. Sijoittajat ja rahoittajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ESG-tekijöihin, joten laadukas raportointi voi parantaa rahoituksen saatavuutta ja ehtoja.
Sidosryhmäsuhteiden näkökulmasta CSRD tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa luottamusta läpinäkyvällä ja kattavalla raportoinnilla. Asiakkaat, työntekijät ja yhteistyökumppanit arvostavat yhä enemmän vastuullisia toimijoita.
Prosessien kehittämisen kannalta CSRD-vaatimuksiin vastaaminen edellyttää datan laadun ja tiedonhallinnan parantamista, mikä hyödyttää koko organisaatiota. Paremmat tiedonhallintaprosessit tehostavat toimintaa myös muilla liiketoiminnan osa-alueilla.
Liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta CSRD-raportointiin valmistautuminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella koko arvoketjua kriittisesti ja tunnistaa tehostamiskohteita. Innovaatiomahdollisuudet ja uudet liiketoimintamallit voivat syntyä, kun kestävyysnäkökulma integroidaan syvemmin osaksi konsernin strategiaa.
Tuotamme hyötyä asiakkaillemme
Two-Tier ERP- strategia auttaa Fortumia tarttumaan ketterästi uusiin mahdollisuuksiin
- ERP
- NetSuite
R-kioski: Parempi ymmärrys liiketoiminnan luvuista tukee menestystä
- Jatkuvat palvelut
- Tiedolla johtaminen (BI)
VTT: Jatkuvaa sovellustenhallintaa tiiviillä kumppanimallilla vuodesta 2011
- ERP
- Jatkuvat palvelut
