Mikä on vastuullisuusraportointi ja miksi se on tärkeää?
Yritysvastuun järjestelmällinen dokumentointi ja viestintä muodostavat vastuullisuusraportoinnin ytimen. Kyseessä on prosessi, jossa organisaatio mittaa, analysoi ja kommunikoi taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutuksensa läpinäkyvästi sidosryhmilleen. Raportointi toimii työkaluna, jonka avulla yritykset osoittavat sitoutumisensa kestävään kehitykseen, tunnistavat kehityskohteitaan ja rakentavat luottamusta. Yritysvastuutietojen systemaattinen kerääminen mahdollistaa myös toiminnan jatkuvan parantamisen sekä liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämisen.
Mikä on vastuullisuusraportointi?
Vastuullisuusraportointi on menetelmä, jolla organisaatiot dokumentoivat ja viestivät toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Se kattaa ESG-osa-alueet (Environmental, Social, Governance) eli ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan ulottuvuudet. Kyseessä on systemaattinen prosessi, jossa määritellään olennaiset vastuullisuusnäkökohdat, kerätään dataa, asetetaan tavoitteita ja viestitään tuloksista.
Vastuullisuusraportoinnin muotoja on useita: itsenäiset vastuullisuusraportit, integroidut vuosikertomukset sekä verkkopohjaiset julkaisut. Modernissa raportointikäytännössä korostuvat myös reaaliaikaisuus, datan visualisointi ja digitaaliset ratkaisut, joiden avulla yritys voi viestiä vastuullisuustoimistaan jatkuvasti eri sidosryhmille. Ytimeltään raportointi on työkalu, jolla yritys kertoo toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä näyttää, miten se hallitsee riskejä ja luo kestävää arvoa.
Miksi vastuullisuusraportointi on tärkeää yrityksille?
Systemaattinen vastuullisuusraportointi tarjoaa yrityksille merkittäviä strategisia hyötyjä. Läpinäkyvä viestintä vahvistaa mainetta ja brändiä sekä rakentaa luottamusta sidosryhmien keskuudessa. Sijoittajille ESG-tiedot ovat yhä tärkeämpiä sijoituspäätöksissä, ja vastuullisuusraportointi parantaa yrityksen houkuttelevuutta sijoituskohteena.
Raportointi toimii myös tärkeänä riskienhallinnan työkaluna. Se auttaa tunnistamaan vastuullisuuteen liittyviä riskejä ennalta ja mahdollistaa niihin varautumisen ennen kuin ne realisoituvat liiketoimintahaasteiksi. Lisäksi kattava vastuullisuustyö ja siitä viestiminen voivat toimia kilpailuetuna monilla toimialoilla, kun asiakkaat ja yhteistyökumppanit kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten kestävään toimintaan.
Lainsäädännön tiukentuminen tekee vastuullisuusraportoinnista pakollista yhä useammalle yritykselle, joten ennakoiva lähestymistapa antaa etulyöntiaseman tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi vastuullisuusraportointi voi tuoda esiin liiketoiminnan kehityskohteita ja tehostamismahdollisuuksia, jotka jäisivät muuten huomaamatta.
Mitä lainsäädäntö vaatii vastuullisuusraportoinnilta?
EU:n CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) on merkittävin vastuullisuusraportointia ohjaava säädös Euroopassa. Se laajentaa olennaisesti raportointivelvollisten yritysten määrää ja asettaa aiempaa yksityiskohtaisemmat vaatimukset raportoinnin sisällölle. Direktiivi tuo vastuullisuustietojen raportointiin myös standardoidumman muodon ja vaatimuksen ulkoisesta varmennuksesta.
CSRD:n käyttöönotto tapahtuu vaiheittain: suurimmat pörssiyhtiöt aloittavat uusien vaatimusten mukaisen raportoinnin vuonna 2025 (koskien tilikautta 2024), jonka jälkeen velvoite laajenee asteittain koskemaan pienempiä listattuja yhtiöitä sekä suuria listaamattomia yrityksiä. Kansallinen lainsäädäntö täydentää EU-säädöksiä eri jäsenmaissa.
Lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä kaksisuuntaista olennaisuusarviointia, jossa huomioidaan sekä vastuullisuustekijöiden vaikutus yrityksen toimintaan että yrityksen toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Raportointivelvoitteet kattavat ilmastoon, biodiversiteettiin, kiertotalouteen, ihmisoikeuksiin, työntekijöihin ja hallintotapaan liittyviä tietoja.
Millaiset standardit ohjaavat vastuullisuusraportointia?
Vastuullisuusraportoinnin keskeisimpiä standardeja ovat GRI (Global Reporting Initiative), SASB (Sustainability Accounting Standards Board), TCFD (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) ja IR (Integrated Reporting). GRI-standardit ovat laajimmin käytössä oleva kansainvälinen vastuullisuusraportoinnin viitekehys, joka kattaa kaikki ESG-alueet ja soveltuu erilaisille organisaatioille.
SASB-standardit ovat toimialakohtaisia ja keskittyvät taloudellisesti olennaisiin vastuullisuustekijöihin, mikä tekee niistä erityisen hyödyllisiä sijoittajaviestinnässä. TCFD puolestaan tarjoaa ohjeistusta ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien raportoinnista, mikä on noussut erityisen tärkeäksi viime vuosina.
Integroidun raportoinnin (IR) viitekehys auttaa yhdistämään taloudellisen ja ei-taloudellisen tiedon yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka osoittaa, miten organisaatio luo arvoa pitkällä aikavälillä. EU:n CSRD-direktiivin myötä eurooppalaisille yrityksille tulevat myös käyttöön pakolliset ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards), jotka yhdenmukaistavat raportointikäytäntöjä.
Miten aloittaa vastuullisuusraportointi?
Vastuullisuusraportoinnin aloittaminen lähtee olennaisuusanalyysistä, jossa tunnistetaan organisaation toiminnan kannalta merkittävimmät vastuullisuusnäkökohdat. Tämä prosessi auttaa kohdistamaan rajalliset resurssit tärkeimpiin asioihin ja varmistaa, että raportointi palvelee sidosryhmien tietotarpeita.
Olennaisuusanalyysin jälkeen on vuorossa sopivien mittareiden valinta, jossa hyödynnetään toimialalle soveltuvia standardeja. Mittareiden valinnan yhteydessä on tärkeää suunnitella myös tiedonkeruun prosessit: millä järjestelmillä dataa kerätään, kuka sitä kerää ja miten tiedon laatu varmistetaan.
Vastuullisuustyölle asetetaan konkreettiset tavoitteet ja määritellään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden tulisi olla mitattavia, aikaan sidottuja ja kunnianhimoisia, mutta myös realistisia. Raportoinnin suunnittelussa päätetään raportoinnin muoto, julkaisuaikataulu ja viestinnälliset painopisteet. IT-ratkaisut ovat keskeisessä roolissa tehokkaan tiedonkeruun ja raportoinnin automatisoinnin kannalta.
Kuinka kehittää vastuullisuusraportointia strategisemmaksi?
Strateginen vastuullisuusraportointi edellyttää vastuullisuusnäkökohtien integroimista osaksi liiketoimintastrategiaa. Tämä tarkoittaa, että vastuullisuustavoitteet kytketään yrityksen ydintoimintaan ja kilpailuetuihin, jolloin vastuullisuustyö tukee liiketoiminnan tavoitteita ja päinvastoin.
Raportoinnin vaikuttavuutta tulee mitata säännöllisesti: tavoitetaanko oikeat sidosryhmät, vaikuttaako raportointi päätöksentekoon, ja johtaako se konkreettisiin toimenpiteisiin. Vastuullisuusraportointia kannattaa kehittää jatkuvasti keräämällä palautetta sidosryhmiltä ja seuraamalla alan parhaita käytäntöjä.
Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen mahdollistaa reaaliaikaisemman raportoinnin ja tiedon visualisoinnin ymmärrettävässä muodossa. Vastuullisuusviestinnän integrointi yrityksen kaikkiin viestintäkanaviin auttaa myös vahvistamaan viestin vaikuttavuutta ja tavoittamaan laajemman yleisön.
Vastuullisuusraportoinnin tulevaisuus – mitä yrityksen tulisi huomioida?
Tekoälyn ja automaation rooli vastuullisuusdatan keräämisessä ja analysoinnissa kasvaa jatkuvasti. Nämä teknologiat mahdollistavat yhä kattavamman tiedon keruun ja tehokkaamman analysoinnin, mikä vapauttaa resursseja datan tulkintaan ja strategiseen suunnitteluun.
Reaaliaikainen raportointi korvaa vähitellen vuosittaiset raportointisyklit. Sidosryhmät odottavat yhä ajantasaisempaa tietoa, ja digitaaliset alustat mahdollistavat jatkuvan raportoinnin perinteisten vuosiraporttien rinnalla.
Vaikuttavuuden mittaaminen kehittyy pelkästä toimenpiteiden raportoinnista kohti aitojen vaikutusten mittaamista. Tulevaisuudessa yritysten on pystyttävä osoittamaan konkreettisesti, millaisia muutoksia niiden vastuullisuustoimet saavat aikaan.
IT-järjestelmien kehittäminen on avainasemassa, kun valmistaudutaan tulevaisuuden raportointivaatimuksiin. Investoinnit skaalautuviin ja joustaviin tiedonkeruun ja -analysoinnin ratkaisuihin maksavat itsensä takaisin, kun raportointivaatimukset tiukentuvat ja monipuolistuvat. Me Attidolla autamme organisaatioita rakentamaan vahvaa perustaa vastuullisuustiedon hallintaan, jotta tiedon kerääminen, analysointi ja raportointi sujuisivat mahdollisimman tehokkaasti.
Tuotamme hyötyä asiakkaillemme
Two-Tier ERP- strategia auttaa Fortumia tarttumaan ketterästi uusiin mahdollisuuksiin
- ERP
- NetSuite
R-kioski: Parempi ymmärrys liiketoiminnan luvuista tukee menestystä
- Jatkuvat palvelut
- Tiedolla johtaminen (BI)
VTT: Jatkuvaa sovellustenhallintaa tiiviillä kumppanimallilla vuodesta 2011
- ERP
- Jatkuvat palvelut
