Ketä vastuullisuusraportointivelvoite koskee?
EU:n kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa tietyt yritykset raportoimaan vastuullisuustoimistaan. Velvoite koskee pääasiassa suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, pörssiyhtiöitä sekä muita yrityksiä, jotka täyttävät direktiivin kokorajat liikevaihdossa ja henkilöstömäärässä. Velvoitteen piiriin kuuluvien yritysten määrä kasvaa vaiheittain tulevina vuosina CSRD-direktiivin aikataulun mukaisesti.
Ketä vastuullisuusraportointivelvoite koskee?
Vastuullisuusraportoinnin velvoite ulottuu aluksi suurimpiin toimijoihin ja laajenee myöhemmin koskemaan pienempiä yrityksiä. CSRD-direktiivin piiriin kuuluvat ensisijaisesti EU:n alueella toimivat suuret yritykset, jotka ylittävät vähintään kaksi seuraavista raja-arvoista: yli 250 työntekijää, yli 40 miljoonan euron liikevaihto tai yli 20 miljoonan euron tase.
Lisäksi velvoite koskee pörssiyhtiöitä kokoluokasta riippumatta, lukuun ottamatta mikroyrityksiä. Myös EU:n ulkopuolella toimivat yritykset, joilla on merkittävää liiketoimintaa EU:n alueella, kuuluvat raportointivelvoitteen piiriin. Tällöin rajana on vähintään 150 miljoonan euron liikevaihto EU:ssa ja ainakin yksi tytäryhtiö tai sivuliike unionin alueella.
CSRD-direktiivi laajentaa huomattavasti raportoivien yritysten joukkoa aiempaan NFRD-direktiiviin verrattuna. Arvioidaan, että EU:ssa velvoite koskee lopulta noin 50 000 yritystä aiemman 11 000 sijaan. Suomessa raportoijien määrä nousee noin 2 000 yritykseen.
Mitä vastuullisuusraportoinnin velvoite tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä velvoite edellyttää yrityksiltä kattavaa tiedon keräämistä ja raportointia useista vastuullisuuden osa-alueista. Raportointi perustuu kaksoisolennaisuuden periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että yritysten tulee huomioida sekä toimintansa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan että ympäristö- ja yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutukset omaan liiketoimintaansa.
Raportoinnissa käytetään Euroopan komission hyväksymiä ESRS-standardeja (European Sustainability Reporting Standards), jotka määrittelevät tarkasti raportoitavat tiedot. Yritysten täytyy kerätä dataa ja raportoida ainakin seuraavista teemoista:
- Ilmastovaikutukset ja -riskit, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöt
- Ympäristöasiat kuten biodiversiteetti, resurssien käyttö ja kiertotalous
- Sosiaalinen vastuu, työntekijöiden oikeudet ja tasa-arvo
- Hallintotapa, mukaan lukien korruptionvastainen toiminta
- Ihmisoikeudet toimitusketjussa
Tiedonkeruun prosessi vaatii yrityksiltä systemaattista datanhallintaa ja vastuullisuuden integrointia liiketoiminnan johtamisjärjestelmiin. Raportoidut tiedot tulee myös todentaa ulkopuolisen auditoijan toimesta, mikä lisää prosessin luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Milloin vastuullisuusraportointivelvoite astuu voimaan?
Raportointivelvoite otetaan käyttöön vaiheittain eri kokoisille yrityksille. Ensimmäisenä velvoite koskee suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, jotka raportoivat jo NFRD-direktiivin mukaisesti. Nämä yritykset aloittavat CSRD:n mukaisen raportoinnin tilikaudesta 2024, ja ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2025.
Muiden suurten yritysten osalta raportointi alkaa tilikaudesta 2025, ja raportit julkaistaan vuonna 2026. Pienemmät pörssiyhtiöt (lukuun ottamatta mikroyrityksiä) aloittavat raportoinnin tilikaudesta 2026, ja EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on toimintaa EU:ssa, raportoivat ensimmäisen kerran tilikaudesta 2028.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysten tulisi jo nyt aloittaa valmistautuminen raportointiin, sillä esimerkiksi vertailutietojen kerääminen edellisiltä tilikausilta vaatii ennakkovalmisteluja. Vaikka aloitusvuosi vaihtelee yritystyypeittäin, kaikille raportoiville yrityksille pätevät samat standardit ja vaatimukset.
Mitä tapahtuu, jos yritys ei täytä vastuullisuusraportointivelvoitetta?
Vastuullisuusraportointivelvoitteen laiminlyönnistä seuraa sekä juridisia että maineeseen liittyviä vaikutuksia. EU-jäsenvaltiot ovat velvollisia määrittelemään kansallisessa lainsäädännössään selkeät sanktiot velvoitteen noudattamatta jättämisestä. Sanktiot voivat sisältää taloudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja, mutta myös muita valvontatoimenpiteitä.
Viranomaisten valvontaa toteuttavat eri EU-maissa tyypillisesti rahoitusmarkkinavalvojat tai muut vastuullisuusraportointia valvovat viranomaiset. Suomessa valvovana tahona toimii Finanssivalvonta. Valvontaviranomaisilla on oikeus tarkastaa raportoinnin asianmukaisuus ja puuttua havaittuihin puutteisiin.
Juridisten seuraamusten lisäksi laiminlyönteihin liittyy merkittäviä maineriskejä. Sijoittajat, asiakkaat ja muut sidosryhmät kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten vastuullisuuteen, ja puutteellinen raportointi voi johtaa luottamuksen menettämiseen. Tämä voi näkyä sijoittajien vetäytymisenä, asiakkaiden siirtymisenä kilpailijoille tai vaikeuksina rekrytoida osaavaa henkilöstöä.
Miten yritys voi valmistautua vastuullisuusraportointivelvoitteeseen?
Valmistautuminen CSRD-direktiivin mukaiseen raportointiin kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Ensimmäinen askel on nykytilan arviointi – missä olemme nyt ja mitä puutteita nykyisissä prosesseissa ja datankeruussa on suhteessa tuleviin vaatimuksiin. Tämän jälkeen yrityksen tulisi laatia selkeä vastuullisuusstrategia, joka linkittyy liiketoimintastrategiaan.
Keskeistä valmistelussa on järjestelmällisen tiedonkeruun rakentaminen. Yrityksen on määriteltävä, mitä tietoja kerätään, miten tiedot kerätään ja kuka on vastuussa tiedonkeruusta. Datanhallinnan järjestelmät tulisi päivittää tukemaan ESG-tietojen keräämistä ja raportointia.
Valmistautumiseen kuuluu myös sisäisten vastuiden määrittely ja henkilöstön kouluttaminen. Vastuullisuusraportointi koskettaa koko organisaatiota, joten riittävä osaaminen ja ymmärrys on varmistettava kaikilla tasoilla. Resurssitarpeiden arviointi on tärkeää – tarvitaanko lisää henkilöstöä, konsulttiapua tai järjestelmäinvestointeja?
IT-järjestelmien kehitys on usein kriittinen elementti onnistuneessa raportointiprosessissa. Oikeat tiedonhallinnan työkalut mahdollistavat luotettavan ja tehokkaan raportoinnin, joka integroituu osaksi yrityksen muuta tiedonhallintaa.
Vastuullisuusraportoinnin keskeisimmät hyödyt liiketoiminnalle
Vaikka vastuullisuusraportointi on velvoite, se tarjoaa yrityksille myös merkittäviä hyötyjä. Laadukas ESG-raportointi parantaa sijoittajasuhteita, sillä sijoittajat edellyttävät yhä enemmän vastuullisuustietoja sijoituspäätöstensä tueksi. Erityisesti vastuullisuusorientoituneet sijoittajat arvioivat yrityksiä tarkasti ESG-kriteerien kautta.
Raportointi auttaa myös tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia. Kun yritys analysoi toimintaansa vastuullisuuden näkökulmasta, se voi havaita riskejä ja tehdä korjaavia toimenpiteitä ennakoivasti. Samalla voidaan tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestävän kehityksen alueella.
Vastuullisuusraportointi voi toimia myös kilpailuedun lähteenä. Kuluttajat ja yritysasiakkaat suosivat yhä enemmän vastuullisesti toimivia yrityksiä, ja läpinäkyvä raportointi lisää luottamusta. Lisäksi vastuullisuuden tehokas mittaaminen ja raportointi tukevat jatkuvaa parantamista ja innovointia organisaatiossa.
Viime kädessä vastuullisuusraportointi ei ole vain säännösten noudattamista – se on strateginen työkalu, joka auttaa yrityksiä rakentamaan kestävää liiketoimintaa pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden toimintaympäristössä vastuullisuus ei ole enää valinta, vaan menestyksen edellytys.
Tuotamme hyötyä asiakkaillemme
Two-Tier ERP- strategia auttaa Fortumia tarttumaan ketterästi uusiin mahdollisuuksiin
- ERP
- NetSuite
R-kioski: Parempi ymmärrys liiketoiminnan luvuista tukee menestystä
- Jatkuvat palvelut
- Tiedolla johtaminen (BI)
VTT: Jatkuvaa sovellustenhallintaa tiiviillä kumppanimallilla vuodesta 2011
- ERP
- Jatkuvat palvelut
